Tämä sadas blogiteksti on itselleni erityinen. Se on minulle suuri ihmetys, hämmästyksen ja kummastuksen aihe, saavutus, johon en tiennyt kykeneväni. En tiennyt osaavani tuottaa ymmärrettävää kirjoitusta, enkä ainakaan uskonut monenkaan lukevan sitä. Remonttiseikkailu on tuottanut varsinaisen aiheen, koulun kodiksi remontoinnin lisäksi sekalaisia ajatuksia ja huomioita, joiden muistiin kirjoittaminen on tehnyt niistä todellisempia ja huomionarvoisempia. Tavanomaisetkin kokemukset Karhin koululla ovat olleet jotenkin erityisiä. Minulla on jotenkin erityisempi olo kuin koskaan ennen.
4 kommenttia:
Tiedän niin tuon, mistä puhut. Että on jotenkin erityinen olo ihan tavallisistakin asioista. Minulla on sellainen olo ollut tässä talossa. Se on varmasti hyvä merkki. Että on löytänyt sellaisen paikan tästä maailmasta kodikseen, jossa arkikin tuntuu aina erityiseltä. :)
Onnea 100. postauksen johdosta!
Se erityisyys välittyy kyllä tänne lukijan puolelle saakka. Minusta tämä on erityisen viehättävä blogi :)
Onnea!!!
Minäkin olen tullut Kotiin..kauan sitä etsin, pois en enää lähtisi :)
Sun tekstiä on ilo lukea! Jatka vain samaan malliin :)
Lähetä kommentti