tiistai 16. marraskuuta 2010

Loputtomalla listalla


Rouva Remontin trimmauksesta ja edustuskuntoon saattamisesta ei ole kuin muutama päivä, kun uusi innostus iskee remonttirintamalla. Hienostelu saa väistyä esiin kaivettujen remppakuteiden ja -asenteen tieltä.

Tehtävälista on loputtoman pitkä, mutta hetkeä myöhemmin se oli ainakin yhden asian lyhyempi. Aloitin uuden urakan ns. kakkos-sisäänkäynnin eteisestä. Tästä eteisestä on käynti alakerran rappusiin, keittiöön ja isoon varastokoppiin. Eteinen toimii sisäänkäyntinä alakerran soitto- ja studiotilaan menijöille ja pakastimen ja imurin säilytyspaikkoina sekä kulkuväylänä varastokoppiin. Kyseessä on siis vähän semmoinen mikä lie tila.




 Iso oviaukko on suljettu gyproc -levyillä.  Seinän takana on työpaikkani, ihana toimistonurkkaus, josta teen joskus oman postauksen.

Saumausta, pakkelointia, hiontaa, maalia ja voilà ! Lattian voi mielikuvitella mieleisekseen; otin kuvat niin, ettei vanhaa koulunaikaista käytävälattiaa nyt näy. Teeskennelkäämme, että uusi muovimatto on asennettu. Sen asentaminenhan myös on loputtomalla listalla.

Entisen oviaukon tilalle tulleen seinän maalasin valkoisella. Tälle aluelle kiinnitän pääasiassa omista valokuvista tehtyjä valokuvatauluja; vaihtuva näyttely kulloinkin mieleisestä aiheesta tai otoksista, joissa on luullut onnistuneensa. Nyt kasa vedoksia odottelee kehystäjää.





6 kommenttia:

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Sinulla on ehtymätön virta tarmoa ja ideoita! Mistä sinä kaiken tämän ammennatkin? Jostain kun löytyisi meillekin samanlainen tarmonpesä...

Unknown kirjoitti...

Olet ahkera! Huomioin tuossa myös nuo verhot - tykkään, tykkään! : )

eikku kirjoitti...

Sielläpä ollaan ahkeria. :) Meilläki tuo tekemättömientöiden lista on aikas pitkä ja tuntuu, että pitenee vaan koko ajan. :)

Työn iloa!

Seija kirjoitti...

Hieno oivallus tehdä oviaukosta kalleria!!!

PikkuBertta kirjoitti...

Ja hyvälle näyttää...pikkuhiljaa oletkin käynyt joka sopen läpi:)

Jaana kirjoitti...

Juuh, näitä loputtomia listoja riittää meilläkin, mutta onneksi vielä on jaksettu "rempata" tai pitäisikö sanoa, että rakas mieheni on jaksanut :) Kiva idea se taulu seinä!