perjantai 15. lokakuuta 2010

Taistelu viimaa vastaan


Nyt on otettava kaikki keinot käyttöön kylmän karkoittamiseksi. Olen liimaillut tiivistenauhaa ikkunoihin ja oviin ja mies on tunkenut karhuntaljaa tuuletusaukkoihin. Erilaisia ja eri aikakausilta olevia tuuletusaukkoja on parhaimmillaan kolmekin yhtä huonetta kohti.  Vedon tunne on pian muisto vain, onhan.

Viimeisenkin viiman väreen kohtaloksi on koitumassa ikkunateippi.  Vanhoja ikkunoita ei voi täysin, joitakin ei ollenkaan, tiivistää normaalilla nykyajan tiivistenauhalla; ikkunan ja pokan välissä ei aina ole nauhalle tarpeeksi tilaa, vaikka viimalle onkin.

Tiivistettävää ja teippailua riittää tämän kokoisessa rakennuksessa, ei lopu heti.

Vielä eilen syksy oli kukkeimmillaan.






Höyryävä pelto tiesi ilmojen kylmenemistä.


Ja niin sitten tapahtui, että kipakka lumimyrsky myllersi yöllä ja jätti maan valkoiseksi. Lasten kuljetus päiväkotiin ja kouluun oli kuin mikäkin jännitysnäytelmä:  pysyykö auto kaarteessa tiellä, pysähtyykö auto alamäessä ennen ristetystä, rytiseekö pelti kohta kanssa-autoilijoiden kanssa jne. 

Matka kesärenkailla ja vielä liukkaisiin tottumattomalla ajotavalla meni kuitenkin hyvin ja pääsin takaisin kotiinkin, jossa aamutv:n säätiedotukset lohduttivat lumen pikaisella sulamisella ja ilman lämpenemisellä muutenkin. Hyvä.

Aamun sininen hetki.

Päivän väri-paletti.



4 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Samaa puuhaa on ollut täällä tänään eteisen oven kanssa. Ja johan loppui veto!
Maisemat oli aamulla kovin samanlaisia :)
Mukavaa viikonloppua!

Kotilo kirjoitti...

Ihana tämä blogi! Onneksi eksyin tänne. Paljon remontti- ja blogi-intoa sinnepäin :)

Kate kirjoitti...

Hui, kun tuli kylmä, kun katsoin kuvia! ;) Kiitos kuitenkin muistoista -- Floridan syksy kun on aivan toisenlainen!

Seija kirjoitti...

Meillä kans tiivistellään ovia ja ikkunoita. Pitää kuistin oven eteen vielä tehdä sellainen "vetokissa" eli pitkä tyyny, jolla on kissan naama ja häntä :)))