Muutama päivä sitten vietimme perheen kesken leffaillan. Varmistaaksemme, että ilta olisi häiriötön, ajelimme Vantaan hienoon Flamingoon katsomaan Toy Story kolmosta. Tykötarpeet; karkit, limsa ja popcornit, olivat vatsoissa varmaan jo sulaneet, ennen kuin elokuva lukuisten mainosten jälkeen alkoi. Pitkälle toista tuntia kestävä elämys oli pienimmäiselle rankka kokemus: 3D -lasit alkoivat painaa jo puolivälissä ja äidin oli aika ajoin kannateltava niitä. Ilman lasejahan elokuvasta ei saa oikein selvää.
Poika samaistui teini-ikäiseen Andy poikaan, liikuttui ja äiti itkeskeli tapansa mukaan muuten vaan, ihan mille vaan. Tyttö puhua pälätti ja kommentoi elokuvaa kovaäänisesti, iskä muka katseli elokuvaa ja muka viihtyi. Kaiken kaikkiaan kokemus oli kuitenkin ihan mukava, poikkeus remontin täyteiseen arkielämään ja ensimmäinen kerta elokuvateatterissa koko porukalla.
Otamme tilaisuuden tullen uusiksi.
1 kommentti:
Hih! Kuulostaa tutulta. Tallaistahan se elokuvissa kaynti on. Tosin hinnasta tulee melkomoinen, kun meilla viisi henkea elokuviin lahtee. Miten kaikki vo kallistua koko ajan niin jarjettomasti? Vaan kyllahan elokuvan katselu teatterissa ON kivaa.
Lähetä kommentti