Talviaikaan siirtyminen onkin mainio hetki suunnata katse valaistukseen. Sen merkitys alkaa korostumaan pimeän yhä lisääntyessä. Meillä ollaan siinä asiassa hieman jälkijunassa; ei sillä etteikö sähkömies olisi jo kaikki valaisinpistokkeet jo asentanut, vaan koska valaisimien ostamisessa on omat kommervenkkinsä.
Kodinsisustajillle lienee tuttu tilanne, jossa valaisinta valittaessa katse kiinnittyy ensimmäisenä juuri siihen hinnaltaan reilusti yli aijotun budjetin; noin kaksi, kolme tai kymmenen kertaa kalliimpaan kuin mihin olisi varaa. Design tuote painuu mieleen polttomerkin tavoin eikä mikään enää näytä miltään. Lopulta mitään ei osteta ja katossa roikkuu lamppu johdon päässä.
Vaikka muissa huoneissa ja tiloissa valaisinhankintoihin ei ole juuri käytetty rahaa, olohuoneen valaistuksen kohdalla kuvetta kaivettiin senkin edestä. Saituus ei päässyt sotkemaan suunnitelmia, sillä tilasin valokiskot ja kohdevalaisimet sähköliikkeen katalogista hintoja tietämättä. Lasku tuli myöhemmin ja sitten olikin jo liian myöhäistä.
Makuuhuoneeseen kaavailtu hieno valaisin sai jäädä kauppaan ja kaivoin muuttotavaroiden joukosta vanhan riisipaperivalaisimen. Se oli omiaan tasapainoittamaan kustannuksia.
Lasten makuuhuoneisiin jätettiin suosiolla koulun aikaiset loisteputkivalaisimet; tytön huoneessa niitä vähän tuunattiin. Kyseessä ei ole mikään sisustuksellinen heureka, mutta yritykselle saa nostaa hattua. Riisipalloja on kylläkin ajatus hankkia vielä lisää, paljon.
 |
| Ikeasta löytyi hauska kummitusyövalo, joka vaihtaa väriä. |
Eteisaulaa valaisi pitkään vain muoviseen limoviikunaan ripustetut jouluvalot. Pakotin päätäni piinaavat design valaisimet katoamaan aivokuoreltani ja lopulta ostin eteisaulaan valaisimet marketista, kaksikymppiä kappale. Olin tyytyväinen lopputulokseen ja valaisimiin käytetty kokonaiskustannus senkun kohtuullistui.
Nyt kun keskimäärin oli valaisinhankinnoissa pysytty alle budjetin, olisi vielä löydettävä keittiöön kivat valaisimet. Ennen kuin innostus ja ajatus taas valaisinostajalla kantavat, kokin on sen aikaa selviäminen liesituulettimen halogeneilla. Ne ovat kyllä aika hyvät ja varmaan osittain siksi keittiön muu valaistus on mitä on.
Vaan tunnelmavalaistustakaan ei saa unohtaa. Kynttilää verrattomampaa tunnelmanluojaa ei pimenevässä illassa olekkaan. Sen ihana pehmeä keltainen valo ja stearinin kevyt tuoksu luovat lohtua ja karkoittavat pimeän pelkoa. Lepattavat varjot kutsuvat meditatiiviseen tuojotteluun ja pian ajatukset ovat muilla, lämpimillä mailla...
6 kommenttia:
Ne katalogit on aika petollisia, siksipä varmana mieheni pitää ne työmaalla viimeisen asti :D
Kiskot kyllä näyttää todella hyviltä! Marketeissa on nykyään ihan kelpo valaisimia!
Valaisimet on kyllä aika arvokkaita noin yleensäkin, vaikkei mistään desinglampuista olisikaan kyse. Ja teilläkin kun riittää noita huoneita valaistavaksi... Meille on ostettu uutena vasta makuuhuoneen kattovalaisin, muissa huoneissa roikkuu katosta mitä ihmeellisimpiä vanhoja rötisköjä. Ei sellaisia hienoja vanhoja, ikävä kyllä :) Kynttilät on kyllä ehdottomasti tunnelmallisimpia valonlähteitä!
Teillä on kyllä ihan kiitettävä määrä valaisimia! Amerikkalainen kummajainen on, että valaisimet ovat taloissa valmiiksi (siis katto) eikä niitä viedä mukana. Muuta ei tarvite hankkia kuin pöytä- ja lattiavalaisimia.
Niin, ja tässähän oli esittelyssä vain ehkä kymmenesosa...
Purppura, totta, valaisimet on aika arvokkaita yleensäkin. Jos olisi taitoa, niitä olisi kiva tehdä itsekkin.
Mutta nuo eteisen valothan on aivan loistavat! Jännityksellä luin ensin nuista designvalaisimista ja odottelin tekstiä alaspäin edetessäni, että minkähänlaisiin sitä sitten on päädytty, mutta nämä kyllä yditti reippaasti odotukseni! :D Minullakin on ikuinen valaisinkriisi ja siitä syystä riisipaperivalaisia onki ihan liikaa! ;)
Eräs tuttavani oli tuunannut loisteputkivalaisimen taivuttamalla siihen maitolasin näköisestä paksusta muovista pitkän mallisen kuvun (tietenki tarpeeksi etäälle loisteputkista) ja oli kyllä tosi kivan utuinen ja kaikkea muuta kuin loisteputkimainen lopputulos! :D
Totta joka sana, eli kuulostipa tutulta tuo valaisinten etsintä. Niitä tosiaankin on niiin upeita, mutta ne pitää joko a) tilata nettikaupasta koska Suomesta niitä ei saa tai B) ovatten juuri niin kaamean hintaisia, että kauppaan jäävät. Mutta, pikkuhiljaa, niitä oikeita odotellessa..ja ennen sitä, kynttilät tai talvella takka palamaan.
Lähetä kommentti