Nettiyhteys siirtyi koululle. Pöytäkonetta ei voi vielä laittaa toimistonurkkaukseen, joka sijaitsee eteisaulan ja olohuoneen kainalossa, pahimmalla remontin aiheuttamalla pöllyytysalueella. Onneksi on wlan ja läppäri. Päivällä tekemäni pikainen testaus osoitti, että yhteys toimii mainiosti koko talossa, tytön huoneen perimmäisessä nurkassa ehkä hieman hidastuen.
Nyt illalla sirkkelin pärinä ja purkuraudan vihlova rouske ovat tauonneet, remonttiväki on mennyt koteihinsa ja miehet lähteneet keikalle. Kymmenvuotias poikamme seurailee isänsä jalan jälkiä ja tienaa rahaa kesälomaduunissa percussionistina; hankintalistalla on kuulemma biljardipöytä, PS3 ja pelejä. Me tyttären kanssa vietämme iltaa Karhin koulun ruokalassa ja kuuntelemme avoimesta ikkunasta iltatuulen kohinaa koivujen lehdillä. Rypsipellolla pomppii peuran pää.
Huomenna tuomme entisestä kodistamme patjat ja kahvinkeittimen tänne koululle. Sitten alamme kutsua Karhin koulua kodiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti