maanantai 20. syyskuuta 2010

Kummitus ullakolla


Väitetään, että vanhoissa taloissa aina kummittelee. Mitä enemmän historiaa, sitä useamman tuolla paikalla elänneen energiaa. 

Koululla oli sota-aikana sairaalatoimintaa ja se jos mikä olisi omiaan luomaan traagisia kohtaloita, epätietoisia sieluja vaeltelemaan ullakolla, etsimään pääsyä henkimaailmaan.

Aamuyöllä heräsin makuuhuoneen katon rajasta kuuluviin askeliin ja kolinaan. Uni karisi kuin taikaiskusta kummitustarinoiden tulviessa mieleeni ja ahdistuneena näistä ajatuksita herätin miehenkin. Yhteistuumin päätimme, että ullakolta kuulunut kipitys oli sittenkin ihan reaalimaailman juttuja, oikeataan kummitustakin karmaisevampi; yöllinen hiippailija oli rotta.

Nyt vintille on viritetty strategisiin kohtiin ansoja ja myrkkyannoksia. Vintin ovi on lukittu ja avain lapsilta piilossa. 

Seuraavan aamun saalis jää nukkumaan menijää vaivaamaan ja yö kuluukin korvia höristellessä.


7 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Heh, kyllä tarinat kertoo että ihan oikeesti vanhoissa ja historian havinaa olevissa taloissa on se oma kummitus:)

Seija kirjoitti...

Jospa siellä onkin aamulla lakana rotanlossassa:)))Niin tai nenäliina, jos on pikkukummituksesta kyse.

PikkuBertta kirjoitti...

Hui,,toivottavasti on ROTTA:)

Kate kirjoitti...

Meidän ulko-ovi lensi kerran auki, ilmeisesti kovan tuulen johdosta, mutta sen jälkeen olen kyllä kuunnellut jokaista rottien yms. eläinten aiheuttamaa rapinaa ajatellen, että josko sittenkin... Eihän näistä vanhoista taloista koskaan tiedä... ;) Toivottavasti saatte rotan pyydystettyä!

Saila kirjoitti...

Hah! Kylläpä oli jännittävä tarina! Näyttää kuuluvan tuo kummitus vakiovierailija vanhoissa taloissa. Asun pienellä paikkakunnalla ja meillä on ollu täällä jo vuosia sellainen aivan unelmaisen ihana Vanha pappila myynnissä. Kukaan sitä ei ole ostanut, koska huhua liikkuu, että eräs pappismies on siellä kuollut ja hänen "henki" kummittelee ullakolla! ;) Mulla on tähän asti lähinnä naurattanut - itsehän en ole koko rakennuksessa käynyt muuta kuin pihamaalla! Mutta eihän sitä tiedä ;)

Päivi kirjoitti...

No kyllä se rotta oli melkein kummitusta pahempi! ;) Mä olen muutamaan otteeseen kuullut ääniä vintiltä ja lattian narahtelua yläkerrasta, vaikka lapset nukkuvat sängyissää ja mieskin on alhaalla... Mutta meillä on onneksi hyväntahtoinen kummitus. Luulen, että se on melkein sata vuotta sitten tässä talossa asunut Usko Kemppi... ;)

Aivan tosi kaunis tuli teidän makkarista!!! :)

-Päivi-

KARHIN KOULU kirjoitti...

Kummitukset ovat napsineet syöttejä oikein urakalla, mutta itse tekijöitä ei ole tavattu.