Remontin osalta seinien paklaus ja tasoitus sen kun jatkuu. Hiontapölyä leijailee ilmassa, sanotaanko hermostumista pidätellen, riittävästi. Leirielämä väsyttää ja alkaa olla pisteessä, jossa saisi jo loppua. Ruokahuolto takkuilee epäkäytännöllisen keittiön takia. Koulun vanha yhden hengen jääkaappi pöhöttää täysillä ja on tupaten täynnä. Sinne mahtuu suurin piirtein yhden päivän tarveaineet. Koulun vanha tiskikone toimii, mutta ei kunnolla pese. Minussa ei ole tässä tiskiasiassa niin paljoa pioneerihenkeä että puuha houkuttelisi. Mies merkkinen astianpesukone on pessyt tiskejä, kuulemma ei yhtään rasita, mutta sekään ei toimi säännöllisesti.
Vastahakoisesti, kodinhoitajan syyllisyydentunnon ajamana, leirin siivoustuokio oli väistämätön. Tunti huhkimista ja lopputuloksesta ei olisi arvanut että siivottu on. Niin että olkoon; ei kannata toista tuntia tuhlata!
Remonttivyöhykkeellä siivoaminen oli kiitollisempaa, näki muutoksen ennen ja jälkeen, ja muutenkin oli melkein mukavaa. Päivän hiontasaldo oli reilu puolikas jätesäkillinen pölyä. Harja ja Rikkalapio -karnevaalin lopuksi sidoin pussin solmuun ja viskaisin ikkunasta ulos siirtolavalle. Pussi osui lavalla johonkin terävään, repesi ja myrskytuuli imaisi valkoisen jauheen trombimaisena muodostelmana ilmaan. Näkymä oli kyllä ihan kaunis.
 |
| Tämä punainen lato hallitsee näkymiä ikkunoista. |
|
 |
| Söpö polku talon ja pellon välissä. |
 |
| Punainen aarre. |
 |
| Koti pilkistää puiden lomasta. |
 |
| Appelsiinilohkon muotoinen ullakkoikkuna. |
 |
| Ensi kesän maalausta odotellessa. |
 |
| Heinäkuun viimeinen iltarusko. |
 |
| Takapihanäkymä Floora -pellolle. |
|
|
7 kommenttia:
Löysin Karhin koululle ekaa kertaa vasta tänään! Taisin jäädä koukkuun. ;) Kirjotat ihanasti ja sulla on huippuhyvä huumori, sopivasti sarkasmia seassa. ;)))
Innoissani jatkan blogisi seuraamista jatkossakin ja lähettelen telepaattisesti ISOJA voimia remppaeloon!!!
Tervetuloa seurailemaan remonttisekoilua ja telepatiat otetaan vastaan!
On teillä siellä unelma käsissänne, talo on kaunis! Remontin keskellä asuminen vaatii todellakin silmien ummistamista, kaikkea ei voi tehdä hyvin ja täysillä, jos loihtii upeita lounaita, ei voi samaan aikaan hio, jos siivoaa joakaisen nurkan päivittäin, ei voi samalla maalata. Täytyy vaan päättä olla näkemättä kaikkea sitä kaaosta, jotenkin kai miesmerkkismäisesti elää putkessa, nähdä vain se yksi asia mitä on tekemässä, huiskaista kotityöt hätäisesti toisella kädellä ja jatkaa remonttia. Jos alkaa vilkuilla ympärille, ahdistus iskee ja epätoivo :)
Ja saahan se välillä iskeäkkin ;)
Piupau: näinpä juuri ja sopivin välein nautittuna ahdistuskin puhdistaa ja pistää vipinää kinttuihin!
Sitkeyttä vain peliin! Ihana lopputulos tiedossa sitten joskus!
Kokeile auttaisiko astianpesukoneeseen sitruunahappokäsittely. Meillä kone jätti astioihin jotain sakkaa, jonka huomasi parhaiten juomalaseista. Sitruunahappokäsittelyn jälkeen kone on jaksanut taas pestä kunnolla.
Ihanasti kirjoitettu arjen asioista.Sellaistahan se elämä on ,remontin keskellä.No oli siitä säkin hajoamisesta yks hyvä puoli:ei tarvinnu viedä kaatopaikalle...hih,hih..ja Mies merkkinen astianpesukone saikin jo hymyn huulille...
Tuo teidän"koulu"on sit TOOOOSIII ihana.Oikea unelma.
Viikolla kävin Ilomantsissa tuttavan ostamassa koulukiinteistössä,ja voi että ihanstuin...niin ihanan avaraa ja korkeita huoneita,hirsiseiniä ja voimisteluköysiä......mut remppaurakkaa sielläkin...
Jaksakaahan urakoida.Lopussa KIITOS seisoo:)
Lähetä kommentti