maanantai 24. tammikuuta 2011

Talvensietokyky


Piteneekö päivä, onko talven selkä yhä enemmän kumarassa, kuulinko oikeasti talitintin titityyn? Lumen taakka katoilla ja auran kinostamat valtavat lumikukkulat pihan reunamilla eivät anna talveen kyllästyneelle aihetta iloon. Kuitenkin aurinkoisen päivän sattuessa hyytävän maiseman elävöittää ihana valo, joka antaa lohduttavan lupauksen kaukana siintävästä keväästä ja ajan vääjäämättömästä kulusta kohti vuodenajan vaihtumista. Heikkonakin auringon säde saa lumen hetkellisesti sulamaan kuusen oksalla ja vesitippojen tipittämään räystäillä ja ränneissä.

Olen vain miettinyt lomaa ja melkein missasin huurteisten puiden takana punastelevan taivaan, kultaisen valon, joka kimmelsi hangella, linnut ruokintapaikalla ahmimassa talipalloja ja lyhteen siemeniä. Melkein unohdin elää.








 











6 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Eikö olekin mieltä hoitavia tuollaiset näkymät!!
Katso noita isoja kuusia tuon talitinttikuvan alapuolella - upeita.

Katja kirjoitti...

Maisemat ovat nyt aika huikaisevia, etenkin auringon kanssa. Meillä sitä vaan ei ole näkynyt :)

Unknown kirjoitti...

Kaunis tuo vihreä valo-oksa! Näitä lisää tänne päinkin, kiitos:)

Saila kirjoitti...

Wau, mikä kuvapläjäys! Ihan mielettömät on sulla maisemat - kateeks käy!

SatuSanna kirjoitti...

Upeita kuvia!

Nina kirjoitti...

Nämä kuvat ovat uskomattoman kauniita - saatte nauttia todella kauniista näkymistä joka päivä, ja se on kyllä älyttömän ihanaa arjen keskellä. :)
Silmät ja sielu lepäisivät kuvia katsellessa.