Maku vs maku

Että osaa viisivuotiaalla jo olla vahva mielipide sisustusasioissakin. Se mikä äidin mielestä on tyylikästä, on lapsen mielestä tyhmää. Se mikä lapsen mielestä on ihanaa, on äidin mielestä liian räikeää ja mautonta. Emme päässeet yhteisymmärrykseen kangaskaupassa ja niimpä lähdimme ihan vain ruokaostoksille markettin.

Ruokakaupan kassojen jälkeen ulosmenokäytävällä Hemtexin houkutuskorit  mahtavine aleineen pysäyttävät lähes tulkoon aina, ja niin nytkin. Korissa oli neljä kappaletta erivärisiä parittomia verhoja. Tyttö nuoleskeli kaupasta ostattamaansa mehujäätä ja maiskutuksen keskeltä kuului että no ota sitten nuo. Ja niin otin nuo ja hintakin oli kohdallaan. Äidin ja tyttären yhteispelillä löysimme kuin löysimmekin molempia tyydyttävän ratkaisun verhokiistaan. 

Tytön leikkihuone

Näkymä tytön leikkihuoneesta nukkumahuoneeseen

Pihatie

Jännittävät jatko-osat verhokangas -operaatioon on tulossa muiden makuuhuoneiden osalta. Pojallakin taitaa olla sanansa sanottavana. Eteinen, olohuone, toimisto ja ruokatila-keittiö eivät vielä ole verhojenripustuskunnossa. Näiden osalta ei sitten tarvitsekkaan käydä neuvotteluja kenenkään kanssa, minulla on itsevaltiaan vapaat kädet. Mies voi jotain mukista, mutta tottuu ajan kanssa.

Verhojen lisäksi makuuhuoneisiin on jo kannettu joitakin kalusteita. Ensimmäinen yö omassa sängyssä uudessa kodissa on lähempänä kuin koskaan!

Pojan sänky saatiin kasattua.

Vanhempien makuuhuoneessa ollaan vielä voimakkaasti vaiheessa.