torstai 26. elokuuta 2010

Sohva tantereella


Aivan kuin keijukainen olisi heilauttanut taikasauvaa, huiskis vaan ja seuraavassa hetkessä kannoimme jo sohvan ja maton olohuoneeseen. Vähän orvon näköisinä siinä yksikseen ovat. Vielä kesäkuussa entisessä kodissamme ne täyttivät olohuoneen ääriään myöten.



Laminaatin asennustyön valmistumisen myötä loppuivat paljon pölyä tuottavat työvaiheet ja kalusteiden asentaminen paikoilleen on siis voinut hiljalleen alkaa.

Uudessa keittiössä on mukava puuhastella, olkoonkin ettei se vielä valmis olekkaan. Välitilaan on tulossa punainen kaakeli Italiasta ja lattialle tilasin tumman ruskeaa alligaattorikuvioista muovimattoa Tanskasta. Saksalainen liesituuletin odottelee pahvilaatikossa asentajaa.

Ylistys astianpesukoneelle! Se on lempikodinkoneeni tällä hetkellä. Leirielämän askeettisuus on muisto vaan.

Kokonaisuudessaan remontti on aika pahasti vielä kesken, vaikka kalusteiden sisäänkanto muuta antaakin ymmärtää. Innokkuutemme tässäkin asiassa on lähellä yliampumista. Minuutti laminaattiukon poistumisen jälkeen lattialla oli jo matto...  Joku järkevämpi tekisi kaiken tai ainakin suurimman osan ensin valmiiksi. Ei liene epäselvää ettemme kuulu heihin.

Sähkötyöt valaistuksen osalta ovat kokonaan tekemättä, listoja ja jopa puolikkaita seiniäkin puuttuu, kaikki tapetit on tilattu, muttei vieläkään saapuneet, vessaa ja eteistä ei ole edes aloitettu, muutama ulko-ovi on pakko vaihtaa, keittiö on vaiheessaan ja moni muukin asia, joita nyt heti en muista, puhumattakaan niistä asioista, joita emme ole vielä huomanneet.

Perheen jäseniä vuorotellen kiusaava nuhakuume on verottanut remontti-intoa. Itse olen taudin ensimmäisessä kolmanneksessa pisteleviän kurkun ja tukkoisen nenän vaivaamana. Puolitehoisena laapottelin rappusia ylös alas kanniskellen tavaroita entisestä leiristä yläkertaan.  Kun kantamukseni oli ylivoimaisen voimattomuuden takia vähentynyt niin, että yhdellä kantokerralla toin mukanani vain vatkauskulhon ja leipäpussin, luovutin ja mätkähdin sängylle huilailemaan. Ehkä tämän sotilaan on parasta hetkeksi jättäytyä sodasta sivuun.


6 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Ai miten hymyilytti tuo kuva! Meidän salista eka kuva on sellainen jossa seillä on vain matto ja sohva. Joskus kaipaan takaisin sitä ihanaa avaruutta :)

Marika kirjoitti...

Eksyin blogiisi muutaman mutkan kautta ihastelemaan noita valtavia ikkunoita! Aivan uskomattoman kauniit. :)

Hyvää viikonloppua :)

KARHIN KOULU kirjoitti...

Niin, ehkä olisikin kiva jättää olkkari tuollaiseksi, ainakin olisi helppo siivota.

Liisa kirjoitti...

Ihanan avaraa!! Meillä on niin ahdasta tässä pienessä kodissa, että..no, minä liikaa hamstraan tavaraa,syy on siinä:)

PikkuBertta kirjoitti...

Ihanan avaraa.Tuli mieleen joku taidenäyttelytila,jossa saa sohvalta käsin katsella VAIN yhtä taulua,tai teosta.
Hienot puitteet ruveta sisustamaan olohuonetta:)

Millan kirjoitti...

Haaste ja kehunappi olisi tarjolla Kahden talon tarinat -blogissa.