perjantai 20. elokuuta 2010

Hope Bubble


Remontin aloittamisesta koululla on nyt kulunut kuusi viikkoa ja uskokaa pois, tänään pesin jo makuuhuoneiden ikkunoita! Muutto makuuhuoneisiin voi pian alkaa!



Niin vastentahtoista kuin ikkunoiden pesu tavallisesti onkin, niin mahtava oli fiilis tänään ikkunoiden kanssa puuhastellessa. Ulkopuoliset ikkunat pokineen ovat vanhoja, lasit puhallettuja. Pokat ovat restaurointia vailla, eikä näin ollen ensi kesänäkän tule tekemisen puutetta.

Puhalletut ikkunalasit ilmakuplineen ja aaltoineen ovat ihania, mummolamaisia, vähän kuin satukirjasta, jossa lapset kurkkivat ikkunoista talven pakkaseen nähdäkseen vilahduksia tontuista.
Sisäpokat ja -lasit ovatkin sitten uudempaa tuotantoa ja ihan hyväkuntoiset; ehkä jonkinlaista paikka- ja huoltomaalausta voi niiden kanssa harjoittaa mahdollisen "mitähän sitä tekis" tilanteen sattuessa. 




Ikkunanpesuvedestä pompsahtelevissa fairy-palloissa oli onnellinen toivon pilkahdus remontin valmistumisesta. Tekemistä ja kaikenlaista viimeistelyä tulee toki riittämään vielä senkin jälkeen, kun olemme tiloihin muuttaneet.
Yhtään liioittelematta, olen totaalisen täydellisen kyllästynyt leirielämäämme, sekasotkuun ja jatkuvaan tavaroiden penkomiseen muuttolaatikoista, jotka ovat jatkuvan penkomisen seurauksena yhtä mylläkkää; muuttotavaroiden väliaikaissäilytystilana toiminut liikuntasali näyttää lähinnä kaatopaikalta; vain lokit puuttuu!

Kellarikerroksessa ei ole muutenkaan mitenkään mukavaa ollut asua. Kesähelteiden hiivuttua on syksyinen koleus hiipinyt leiriimme, varsinkin öisin. Emme ole vielä tehneet päätöstä lämmitysjärjestelmän suhteen ja olemmekin säästeliäästi käyttäneet säiliössä olevaa öljytilkkaa. Vanha 50-luvun valurautakattila, joka on alunperin tarkoitettu halkojen polttamiseen, uhkaa poltella arvokkaan öljymme enimmäkseen harakoille.

Palatkaamme takaisin ikkunanpesuun. Askare on varsin työläs ja aikaa vievä. Kovin usein en sitä toimita, korkeintaan kaksi kertaa vuodessa, ehkä kerran. Epäilys pesukertojen harvenemisesta entisestään hiipi mieleeni tarkemmin tarkastellessani koulun ikkunoiden kokoa ja varsinkin määrää. Pesupinta-alaa on varmaan tuhat neliötä! Jottei epätoivo saisi heti kättelyssä valtaa, olikin mukava aloittaa urakka juuri makuuhuoneiden pienemmistä ruutuikkunoista.

Ja huomenna lähdemme tytön kanssa kangaskauppaan.

7 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Voi vitsi, te olette kyllä olleet ahkeria, noin hyvällä mallilla jo! :)

Meilläkin olis ikkunanpesua ihan rutkasti edessä, mutta tähän asti olen vaan tyytynyt katselemaan likaisia ikkunoita ja hohhailemaan, että "pitäis ja pitäis.." ;)

Mukavaa viikonloppua, hyvältä näyttää! :)

-Päivi-

Seija kirjoitti...

On varmaan ihanaa päästä leiristä huoneisiin. Onnea talon sisäiseen muuttoon! Ja tsemppiä ikkunoiden pesuun! Verhojako menette katsomaan?

PikkuBertta kirjoitti...

"Ahkeruus on ilomme"...eikoös se jotenkin niin mene..."ja lopussa kiitos seisoo"

Kyllä siellä valmista tulee kun jaksaa:)

Hyvä Mieli kirjoitti...

Hei, löysin tänne jotain kautta ja kiva, että löysin. Saanen linkittää blogilistalle? Luin pitkät pitkä tovit blogiasi. Omat haaveetkin sai tulta siipien alle... Jaksamista ja iloa isoon projektiin ;) Seurailen mielenkiinnolla.

Katja kirjoitti...

Tsemppiä urakkaan! Mulla on se kertapesukin tekemättä osaan ikkunoista. Teen sitten tuparemontin jälkeen jos ehdin.
Teillä näyttää jo upealta!

Katja kirjoitti...

Blogissani jotain sinulle :)
Käy kurkkaamassa.

tuike kirjoitti...

Nopeaa touhua! Meillä meni koulun remontointiin kaksi vuotta ja vieläkin on kynnykset maalaamatta ;-) Vasta on asuttu 15 vuotta...

Kivannäköistä teillä.