lauantai 20. elokuuta 2011

Päivän väri


Huonekalujen tuunaaminen on hauskaa. Vaiva ja kustannukset ovat pieniä lopputulokseen suhteutettuina. Koko kesän kestänyt talon ulkomaalaus on kuin maraton ja mööpelituunaus 100:n metrin pikajuoksu. Tämä kielikuva näin yleisurheilun MM-kisojen kynnyksellä.

Tytön huoneessa oli suhteellisen uusi, kerran kiireellä edullisesta huonekaluliikkeestä ostettu työpöytä; sellainen tyypillinen halpa ja huono. Laatikostojen etulevyt irtoilivat, kansi keikkui ja pienimmästäkin kolhusta oli melamiinipinta monesta kohtaa lohjennut. Pöytä jouti roskikseen.
Ostimme vanhojen huonekalujen liikkeestä tammiviilupöydän, hioin ja maalasin pöydälle uuden elämän tytön huoneessa. Äitiä harmittava tytön intohimoinen mieltymys pinkkiin johti kompromissiin, jossa tyttö sai pinkkinsä, mutta äiti sai valita sävyn. Maalin sävy oli nimeltään Bebe-leivos ja myönnettäköön, että lopputuloksesta tuli varsin herkullinen!

Hempukka työpöytä.

Ja kohta kansi oli pullollaan kaikkea tarpeellista. Todellisuus on sisustuslehtien yltiöjärjestelmällisyyttä ihmeellisempää.




Todellisuus todella on ihmeellisempää: äidin oma työpöytä ei ainakaan anna esimerkkiä järjestyksestä, mistään stailauksista puhumattakaan.


Mööpelin tuunaamisen makuun päästyäni ryhdyin ehostamaan sukulaiselta saatua vanhaa tuplapulpettia, jonka senkin loppusijoituspaikka on tytön valtakunnassa. Pulpetti oli kirkkaanpunainen ja kohdista, joista maali oli lohkeillut, näkyi alkuperäisempi tummanvihreä maali. Kummastakaan väristä ei ollut hienon työpöydän pariksi tytön huoneeseen. Bebeleivoksenpinkki tulisi tämänkin kohtaloksi.

Tuplapulpetti on pohjamaalattu.


Vastustamatonta nostalgiaa.


Menossa ensimmäinen kerros pinkkiä. Elokuusta tulikin hempeä!


6 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Onpas hempeä pinkki, hattaran tai vaahtokarkin väri tuli ekana mieleen :)
Meillä talon maalaus jäi puoleen väliin, ensi kesänä jatketaan.

KARHIN KOULU kirjoitti...

Katja, niin se jäänee meilläkin talon maalaus puoleen väliin. Sama homma, ensi kesänä jatketaan. :)

Kodinhenki kirjoitti...

Ihania! Maalaus on siitä kivaa että näkee työnsä tuloksen.

Saila kirjoitti...

Ompa kaunis pinkki, vois sopia meiänki neidin sisustukseen! Tuollainen pulpetti oottais meilläki entisöintiä mummolan vintillä :D.

AnnaRiikka kirjoitti...

Meillä myös samanmoinen pulpetti, se on alkuperäisväriltään sellainen hyvin vaalea mintunvihreä, jalat on maalattu fiksusti lattian värillä eli paskanruskealla ;) Ajattelin itse jättää pöydän maalaamatta, mutta jalat on PAKKO maalata vaalemmalla..siis nykyiseen lattiaan sopivaksi :)

Aah, olen etsinyt tuollaista kirjoituspöytää meillekin..tai jotain vastaavaa. Saanko udella paljonko maksoit kirjoituspöydästä?

KARHIN KOULU kirjoitti...

AnnaRiikka, vaalea mintunvihreä kyllä ainaskin kuullostaa hyvältä. Jos olisin saanut valita värin, olisin varmaan päätynyt juuri johonkin vihreän sävyyn.
En muista ihan tarkkaan paljonko työpöytä maksoi, olikohan reippaan satasen, ei kumminkaan kahta. Eli ihan tarpeeksi maksoi kyllä, muttei niin paljon kuin roskikseen joutunut rämä halpispöytä!