Okei, sieluni tarvitsi taas puhdistusta ja niimpä iskin lapion etupihan ympyrän, tai sanotaanko pikemminkin soikion muotoiseen istutusalueeseen, jonka ympäri pääsee ajamaan autolla.
Istutusalueen keskellä on muutama reilun kokoinen vesa ison kannon juuressa ja vieressä on kivi. Aluetta ympäröivä tiukka nurmen kaltainen kasvusto jurrittaa jääräpäisesti puiden ja kiven ympärillä. Se oli istutusaluetta muokkaavalle mahdollisimman vihamielinen, mutta niin oli muokkaajakin. Vaivoin irtosivat mättäät kuivasta juurakkoisesta maasta. Silti vihainen puutarhuri jatkoi sitkeästi työtään ja kiitteli työn vaativuutta, sillä joka lapion iskulla ja käsin mättäitä irti repimisellä, irtosi myös pieni pala kiukkua.
Ei ihan niin pian, mutta jonkin ajan kuluttua, oli maata käännetty ja sielu puhtaampi. Levittelin runneltuun maahan muutaman säkillisen uutta multaa ja parempaa mieltä.
Taimistolta -40% alennuksella ostetut angervot ja kultapallerot istahtivat kiven viereen ja koivujen katveeseen kuin itsekseen. Entisestä kodista mukaan otetut kivikkokasvien taimet pääsivät myös keskeiselle paikalle istutusaluetta. Nythän ne vielä töpöttävät oudon irrallisina, kuin entiseen kotiinsa kaivaten, mutta ensi kevät saa ne kyllä koitutumaan.
Yhtäkkiä tuli tunne, että kesä loppui kesken.
4 kommenttia:
Puutarhanhoito hoitaa sielua oli se sitten missä tilassa tahansa, siis se sielu ja miksei puutarhakin. Hih, olipa sekavaa, mutta totta:) Niin ja kesä loppuu mun mielestä aina kesken!!! Onnea uusille istutuksille, ne on nyt tulleet kotiin:)))
Minulle tuli heti ja oitis mieleen, että nyt olisi aika tv-sarjalle nimeltään "Vihainen puutarhuri". Kiitos, tämä oli nauruhermoja kutkuttava postaus. Sainpas hyvän mielen!
Nyt se ois aika perennapenkit käännellä ja uudet istutukset tehdä...sinä oletkin ollut TOOOOSI ahkera ja saanut KAUNISTA jälkeä aikaiseksi.
Ihana nyt odotella vain ensi kevättä.
Nyt löytyi aika mielenkiintoinen blogi :)
Lähetä kommentti