torstai 17. kesäkuuta 2010

Taimivaras

 
Kaikesta muusta vanhan kotimme myymisessä olen valmis helposti ja kivuttomasti luopumaan, paitsi istuttamistani kasveista ja vaivalla vaalimistani luonnonkukkaesiintymistä, joista osan olen itse siemenestä  saanut kasvamaan ja myöhemmin leviämään pitkin pihaa.
Surettaa jättää siankärsämöt, hiirenvirnat, niittynätkelmät, päivänkakkarat ja kissankellot. Ne kasvavat siellä täällä epämääräisesti, paikoissa joista normaali omakotitaloasuja ruohonleikkureineen ajaisi ne yli. Ne kasvavat viljeltyjen, muka hienompien perennojen seassa villisti paikoissa, joista samainen omakotitaloasuja huomaamattaan kitkee taimet pois luullen niitä rikkaruohoiksi.
Harmittaa, etten voi mitenkään ottaa niitä mukaan. Suurin osa, jos ainoakaan, ei ehdi  siementää ennen kuin lähden; olisin voinut laihana lohtuna siirtää edes niiden siemenet. Nyt ne kai katoavat kun minä lähden.

Tietenkin viljelen niity- ja ketokukat uuden kotimme pihaan uudelleen ja enemmän ja paremmalla kokemuksella. Vaikka niittykukkia en saakkaan mukaani vanhasta kodista, taimivarkaan kuokka on vaivihkaa viuhunut. Sielä täällä kukkapenkeissä on pieniä aukkoja, kuitenkin niin huomaamattomia, että vain harjaantunut puutarhuri arvaa taimivarkaan olleen asialla. Pihalle on ilmestynyt ruukkuja, joissa on pieniä tuppoja kivikkokasveja ja perennoja.
Mukaan lähtee myös pieni pionitupas, jonka kukkimista olen odottanut kolme vuotta ja nyt se vihdoinkin on tapahtumassa. Pioni ehtii sopivasti kukkia ennen muuttoa. Siirtämisestä ärsyyntyneenä, pioni kukkii varmaan seuraavan kerran vasta taas kolmen vuoden kuluttua, mutta murjottakoon, haluan sen mukaani.




  

3 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Mukaan vaan kun kerran on mahdollista. Me asuimme viimeksi pahimmalla kotiloalueella. Yhtään kasvia ei voinut ottaa mukaansa uuteen kotiin. No nyt niitä vihulaisia on tullut sitten muuten vaan.
Minä siirtelin pioneja tänä vuonna, saa tosiaan nähdä milloin on seuraava kukinta.

SARI kirjoitti...

Ajatus kotiloiden ja tappajaetanoiden eli espanjansiruetanoiden (meillä on niitäkin!) levittämisestä kävi minunkin mielessä, mutta näyttipä sama ongelma jo olevan uudessakin paikassa. Ferrmolia kuluu; taidan seuraavalla kerralla ostaa kymmenen kilon säkin, nyt kun myrkytettävääkin on enemmän.

Miia kirjoitti...

Voi tätä teidän projektia, tätä on niin ihana seurata. Mua jäi harmittamaan, kun en sieltä edellisestä kodistamme älynnyt / rohjennut ottaa yhtään taimea mukaan. Olimme istuttaneet hortensioita ja erilaisia kivikkokasveja...