Kauas pois

Hyvää alkanutta Uutta Vuotta hyvät ihmiset! 

Karhin koulussa on remontit olleet jäässä niin kuin sormet ja järki tässä säässä. Radiossa Raappana pirullisesti mainostaa lähetemistä sinne missä on lämmin, jossa niin paljon elävämmin, loistaa tähdet ja kuu. Ja niin tuo ajatus lämmöstä pesiytyi perheen kaikkiin paleleviin jäseniin, pienimmästä isoimpaan.  Silloin alkoi taas lapsi erehtymättömästi joka aamu rastittaa ruksin itse kyhätyyn lomallelähtökalenteriin, joka on Danonino magneeteilla kiinnitetty jääkaapin kylkeen.  Yhtä hyvin olisi rastittaja voinut olla minä, sillä samalla innolla ja yhtä tuskaisesti halusin tavoittaa  kalenterin alareunassa häämöttävän  finaalin. Siellä määränpäässä odottavat ne elävät tähdet ja kuu.

Olen silti ajatellut myös remonttihommia. Kuitenkin vain ajatellut. Työpöytäni ääreltä olen katsellut pihalle ja silmäillyt aitaa, jonka maalaus on puolitiessään. "Heti kun lumet ovat sulaneet, jatkan maalaamista. Käärin hihat ylös ja nostan naaman kohti kevätaurinkoa. Iho alkaa tuoksua auringolta ja  aitamaali sotkee työsandaalit." ajattelen. Sitä lämpöä taas ajattelen.

Yhtenä päivänä tympäännyin makuuhuoneen valkoisiin seiniin. Toivat liikaa mieleen lumen ja jään. Tiesin tarkkaan minkä värin halusin kylmän valkoisen tilalle, värisävyn nimi oli deep ocean green. Maalikaupan värilastuista ja luetteloista ei löytynyt kyseistä värisävyä, muutama melkein deep ocean green, mutta se ei riittänyt. Muka. Ja niin sillä kertaa jäi makuuhuone maalaamatta ja tämä tapahtui kuukausia sitten. Uudet verhot ovat siitä asti odotelleet avaamattomissa muovipakkauksissaan makuuhuoneen muodonmuutoksen tapahtumista, nekin kuukausia sitten hankittu. Kenties etsin sieltä paratiisista sen oikean värilastun ja tuon sen matkalaukussa kotiin. Lastusta voi maalikauppias sävynlukulaitteella sekoittaa makuuhuoneeni seinään lämpimän meren smaragdit ja elävät tähdet ja kuun.